Myös Aucklandin kentällä juhlistettiin Lohikäärmeen vuotta.
Joonasta huvitti, että kentällä näytettiin The Walking Dead-zombiesarjaa.
Osakan kentällä oli piristävää huomata, että ostoksia tehdessäni osasin - Hong Kongista eroten - toimia asiakaspalvelutilanteissa japanilaisten tapaan ja jopa ymmärsin jotain. Ehkä vuodet muumikaupassa ovat jotain opettaneet? Ja Moomin Shopilaisille tiedoksi: kassojen takana oli ihan hullut lahjakassiarsenaalit, eli ei kyllä ihme että meiltä aina pyydetään "seperate bags"...
Frankfurtin lento oli sit taas ahdas ja turhauttava ja koska oli päivälento, ei oikein saanut nukuttuakaan. Arvatkaa oliko turhauttavaa katsoa lentokarttaa noin klo 13 (Suomen aikaan), todeta että lennämme parhaillamme Helsingin yli, mutta pääsemme itse Helsinkiin vasta klo 23...
Leffatarjontakin oli aika nihkeä, katsoin niinkin "laadukkaat" elokuvat kuin Footloose (se uusi versio...), Monte Carlo sekä jonkun lasten delffiinielokuvan Dolphin Tale, väsytti liikaa lukea kirjaa. Kirjoista puheen ollen: matkan aikana luin One Day-kirjaa, ja ilahduin, kun huomasin menomatkalla, että sitä näytetään Air New Zealandin lennolla. Odotin innolla, että luettuani kirjan, voin katsoa leffan kotimatkalla. No arvatkaa näytettiinkö sitä Osakan lennolla, vaikka modernimpi kone muuten olikin? Eipä tietenkään. Pitänee vissiin vuokrata se viikonloppuna.
Frankfurtissa löydettiin onneksi sellaiset lepotuolit, joille sammuttiin melkein heti niille istauduttuamme, joten odotusaika lyheni huomattavasti. Ja viimeinen lento sujui sit melkein nukkumalla läpi. Huh, että väsytti. Ja vielä tuli nukuttua 12h seuraavana yönä omassa sängyssä, oho!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti